Blogin tavoitteena on välittää tietoa piirtäjä ja taidemaalari Ilmari Kaijalan elämästä, taiteesta ja hänen elinaikansa ilmiöistä. Ilmari Kaijalan aika perustettiin Kaijalan syntymän 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi keväällä 2016.
Ilmari Kaijalan aika -hankkeen takana on hänen sukulaisiaan eikä sillä ole minkäänlaisia kaupallisia tarkoitusperiä. Ainoa tavoite on vaalia Kaijalan taidetta ja hänen muistoaan.
Emme anna hinta-arvioita teoksista. Hintoja voi tiedustella taide- ja antiikkiliikkeistä.
Ilmari Kaijalan aika Facebookissa: https://www.facebook.com/IlmariKaijalanAika/
Tämä blogi on aivan uskomattoman hieno asia! Isänpuoleisen isoäitini äiti oli Ilmarin sisko (Lyyli), joten Ilmarin tauluja löytyy meiltä, ja ne ovat paitsi upeita myöskin rakkaita. Mielenkiinnolla aloitan bloginne seuraamisen. Kiitos!
VastaaPoistaHei Heidi, ja kiitos sinulle! Ihanaa saada sukulaiselta kommentti, ja todella mukavaa kuulla, että pidät blogista. Minun äidinpuoleinen isoisäni oli Lyylin ja Ilmarin veli Kaino. Parhain terveisin, Viivi.
PoistaNo todellakin! Meidän puolelta ei olla oltu paljon yhteydessä kuin Eeron perheeseen (Eero ja Salme Kaijala), sillä Lyyli hoiti Eeroa samalla kuin mammaani näiden ollessa pieniä, koska Eeron äiti kuoli kun Eero oli pieni (näin minulle on kerrottu). Mutta mammani ei kovin paljon pitänyt myöhemmin enää yhteyttä Eeroon ja Salmeen, joten mammani kuoltua vuonna 2005 yhteys muihin Kaijalan puolen sukulaisiin meidän sukuhaaran puolelta loppui tyystin. Siksi oli todella mukava löytää tämä blogi 😃
VastaaPoistaEero ja Salme olivat kumpikin äidilleni Kaijalle hyvin läheisiä; Eerohan oli äitini setä. Sain Salmelta pari vuotta ennen hänen kuolemaansa sukuselvityksen, josta juuri äsken tarkistin Eeron ja siis myös pappani Kainon äidin kuolinvuoden; Vilhelmiina kuoli 1917, ja Eero oli tosiaan tuolloin vasta kolmevuotias. Sinun mammasi oli siis äitini serkku Aira, jos tulkitsin sukuselvitystä oikein. :)
PoistaJa Vilhelmiinahan oli tietenkin myös Lyylin äiti; muotoilin edellisen vähän hassusti. Tämmöistä se on, kun on iso suku. :)
PoistaNo hyvänen aika, olipa hassua etten itse maininnut mammani nimeä, siis Aira tietenkin 😄 Ja mikä oli Airan syntyessä pieni skandaalin poikanen (käsittääkseni), että Airahan oli melkein nelivuotias kun hänen isänsä Arvid Wikström ja Lyyli pääsivät vihdoin naimisiin. Se oli vuonna 1922, kun Jooseppi oli kuollut. Hän ei halunnut tyttärensä (Talon tytär 😉) menevän naimisiin rautatieläisen -kuten Arvid- kanssa. Kun pappi sitten tuli vihkimään pariskuntaa, Aira oli kuulemma sanonut hänelle että vihdoinkin hän tuli. Mistä sitten ajateltiin että pappi oli neljä vuotta myöhässä 😄 Todennäköisesti Aira taisi sillä kolme vuotiaana tarkoittaa jotain muuta..
VastaaPoistaOlipa hauska juttu, kiitos Heidi! :)
PoistaHei Viivi! Otin kuvan Ilmarin maalaamasta taulusta joka on meillä kotona. Se esittää Lyyliä. Kuva löytyy nyt Facebook-sivultani (Heidi Maria Lundström). Mukavaa viikonloppua 😊
VastaaPoistaKiitos, aivan upea muotokuva!
PoistaUpeata, että löysin tämän sivuston. En tiennyt tämän olemassaolosta. Ilmarista kyllä tiesin ja meillä on yksi hänen maalaamansa taulukin.
VastaaPoista*Terveisin: Lauri Kaijala
Hei Lauri! Mahtavaa, että löysit meidät, tervetuloa! Nyt on ollut hiukan taukoa postauksissa, mutta lisää juttuja on kyllä vielä tulossa.
PoistaHei,
VastaaPoistahieno blogi todella! ILmari Kaijala tuli esiin omissa tutkimuksissani, kun tein Hiiskun sisarusten elämäkertaa (Kynän kantama elämä, 2017). Hän piirsi runoilija Helka Hiiskusta kuvan, joka oli sisarten yhteisen kodin seinällä ja Turun Ylioppilaslehdessä 15.5.1941 - siellä on Kaijalan ikuistamana koko "Tylkkärin" senhetkinen sisäpiiri! Lienevät liikkuneen samoissa piireissä muutenkin Turussa
Yst. Kati Launis
Hei Kati! Lämmin kiitos kommentista! En tiedä, mikä tässä systeemissä on ollut vialla, mutta näin kommenttisi ensimmäistä kertaa juuri äsken, siksi reagoin vasta nyt. Olen pahoillani uskomattoman pitkästä viivästyksestä. Kirjasi on nyt lukulistallani. :) Hyvää kevättä sinulle!
VastaaPoistaHei. Hannes Siivonen on maalannut kesäisen taulun Kaijaloiden Kirjalan kesämökillä. Taulun nimi on 'Martta ja Aksa' ja siinä on kuvattuna Siivosen vaimo Martta sekä Aksa Kaijala. Mikähän tuon Kirjalan kesämökin historia oli: koska hankittu, kuinka kauan oli Ilmarilla tai ylipäätään suvulla?
VastaaPoistaTerv. Ville Niittynen ville.niittynen@evl.fi
Hei Ville, kiitos kommentistasi ja mielenkiintoisesta taulutiedosta! Valitettavasti en osaa kertoa tarkemmin talosta Ali-Kirjalassa. En tiedä, omistiko Ilmari Kaijalan perhe tai sukumme tuon talon, vai olivatko he kenties vuokranneet sen. Tiedän vain, että perhe vietti Paraisten Ali-Kirjalassa kesiään noin 15 vuotta, ilmeisesti vuoteen 1938 asti. Tieto perustuu merkintään Liisa Kaijalan valokuva-albumissa.
PoistaKaunista kevään jatkoa!
Kiitos vastauksesta. Jos satut törmäämään jossakin sukunne valokuva-albumissa tai Ilmarin jäämistössä Hannes Siivoseen, niin laittaisitko sähköpostia.
PoistaYritän löytää linkin tuohon 'Martta ja Aksa'-tauluun.
Hei taas, tutkin siis jo mainittua taiteilija Hannes Siivosta ja yhtymäkohtia Kaijaloihin näyttää tulevan enemmänkin vastaan. Eli Turun vanhoista osoiteluetteloista näen, että 1930-luvun puolivälissä Hanneksen, hänen vaimonsa ja äitinsä osoite on Vähä Hämeenkatu 15 L. Hieman yllättäen se on tismalleen sama osoite kuin Ilmarilla ja Aksalla tuohon aikaan. Epäilen, että Siivoset ovat olleet jonkinlaisia alivuokralaisia heille. Mutta tiedätkö sinä tuosta osoitteesta, onko kyseessä ollut se kivinen kerrostalo, joka valmistui 1928-29 paikkeilla ja joka edelleen on pystyssä, vaiko samalla tontilla ollut joku puutalo jota ei enää ole? Tuo L-kirjain tuntuu hieman oudolta. Terv. Ville Niittynen
VastaaPoistaHei Ville, kiitos jälleen mielenkiintoisista tiedoista! Tähänkin kysymykseen joudun valitettavasti vastaamaan, että en tiedä tuossa osoitteessa olleesta Kaijaloiden kodista paljonkaan.
PoistaJos he asuivat siellä vielä vuonna 1939, eräästä lehtijutusta voi löytyä pieniä vinkkejä. Kyse on Uusi Aura -lehdessä 9.4.1939 julkaistusta Ilmari Kaijalan haastattelusta, joka on tehty hänen ateljeekodissaan tuona keväänä. Jutussa sanotaan mm. "Haastattelu oli tapahtunut taiteilija Kaijalan hauskassa, katon rajassa olevassa atelierissa, minkä pitkästä, kapeasta ikkunasta näkyi vain pala sinistä taivasta ja Tuomiokirkon torni."
Lehti ja juttu löytyvät Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista tämän linkin alta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2125489?page=10
Jutun yhteydessä olevassa, ateljeessa otetussa kuvassa seinät näyttävät laudoilla vuoratuilta, mutta sehän ei välttämättä kerro, onko kyseessä kokonaisuudessaan ollut puutalo vai kivitalo.
Palaan asiaan vielä uudelleen myöhemmin, kun olen ehtinyt penkoa omia "arkistojani" vähän lisää.