Ilmari Kaijala: Puimakone Kaijalan pellolla, n. v. 1915–1930-luku Öljy kankaalle Yksityiskokoelma |
Tämän jutun pääkuvana on Ilmari Kaijalan maalaus, jossa mies käyttää maamoottorilla toimivaa puimakonetta pellolla. Koneen piipusta nousee savua. Etualalla on kullanhohtoista, punaisen, oranssin, ruskean ja vihreän sävyissä läikehtivää viljaa. Taustalla on tummanvihreä puurivistö peltoaukean reunalla. Maalauksen tunnelma hohkaa syyskesän ja elonkorjuussa pauhaavan koneen lämpöä.
Maisema on tunnistettu Tekkalan kylässä sijainneen Kaijalan tilan pelloksi, jonka taustalla häämöttää Häjynojan puita ja Pikku-Perkkiön mäkeä. Näkymä on säilynyt samankaltaisena nykypäivään asti.
On todennäköistä, että maalauksen puimakonetta käyttävä mies on jompikumpi Ilmarin maanviljelijäveljistä, Kaino tai Into. He asuivat ja työskentelivät vierekkäisissä taloissa Kaijalassa vuodesta 1925 lähtien, kun Kainolle lohkottiin kantatalosta oma tilansa, Kaijalan Itätalo.
Maamoottorilla toimivat puimakoneet tulivat Paattisilla käyttöön vuoden 1915 tienoilla.* Kaijalan suvussa on säilynyt muistitietoa kuvassa olevan kaltaisesta punaisesta puimakoneesta, jota säilytettiin ladossa Kaijalan pellolla. Kone oli käytössä vielä 1960-luvulla. Se piti kauheaa ääntä, ja lapsia kiellettiin ankarasti menemästä sen lähelle.
Turun museokeskuksen hallinnoimassa Turun kaupungin taidekokoelmassa on Ilmarin piirtämä luonnos, joka selvästi esittää samaa maalauksen aiheeksi päätynyttä puimakonetta. Luonnoksessa on erotettavissa ainakin kaksi työskentelevää miestä. Ehkäpä juuri Into ja Kaino? Kuvan keskellä olevalla hahmolla on samanmallinen hattu kuin Ilmarin maalaamassa muotokuvassa veljesten isästä Joosepista. Voi siis spekuloida, onko luonnoksessa sittenkin Jooseppi, vai onko jommallakummalla hänen maanviljelijäpojistaan isältä peritty hattu päässään.
Ilmari Kaijala: Puimakone (luonnos), n. v. 1915–1930-luku Hiili paperille Turun kaupungin taidekokoelma Kuva: Turun museokeskus |
Teksti: Viivi Vuorinen
*Vilho Poson artikkeli "Maaseudun työvuosi Poson tilalla", s. 38, kirjassa Paattisten taloja ja tarinoita. Paattisten kulttuurimaisema ja vanhat rakennukset. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 14. Toim. Sanna Kupila, 2009.